Kolme kuukautta leikkauksesta ja elämä ei voisi maistua paremmalta. Se ikuinen hirmumyrsky jonka kanssa elin jatkuvasti on poissa. En ole edes katkera tai vihainen siitä että olen joutunut kärsimään tästä 25 vuotta. En hermostu mistään turhasta, kaikki fyysiset oireet ovat typö tiessään, jopa vereenpaineeni joka oli kohollaan pari pahinta viikkoa kuussa on normaali. Estradioligeeli pitävät kuumat aallot poissa ja keskittymiskyky on palannut, energiataso on ihan jotain muuta kuin mitä se oli.
